Uniaika de Korpiklaani

Oli aika ammoinenki,
uniaika unohettu,
kaukoaika kammottuki,
mennyt mieli menetetty.

Sit?iesin sit?aisin,
sit?auvan akttelinki,
Sit?lin el?ni
koinpa kuolla kuolemani
Mit?iesin, mit?aisin?

Jotta saatoin kerran kuolla,
t?y vastaan hangotella.

Mit?iesin mit?aisin?
Mit?ienin taittamatta?
Mik?iunki vahvaks' saatto?
Kerro miulle, sitten tii?

Onko kasvot ihtelleni,
kehtailenko niit?ahtoo?
Onko kasvot ihtelleni,
tunnenko sen naamakseni?
Onko kasvot ihtelleni?

Jotta saatoin kerran kuolla,
t?y vastaan hangotella.
Taivaankannet paukutella,
kirjokansi kalkutella.
Taivaankannet paukutella,
kirjokansi kalkutella.

Eli kauvan, kauvan kahtoin,
kauvan saatoin tunteakki,
kovan koulun kiskuella,
kovan varren v?ytell?
"Miul on kasvot isolleni,
miull on kasvot emolleni"

Y? tumma minnuu verhoo,
kauhut paljo pelottelloo,
mutta p??aistaviki,
koittaviki risukasahan.